Heipsulivei ja hyvää pääsiäisen aikaa!
Hallo und frohe Ostern!
Minulla alkoi loma perjantaina ja nämä muutama päivää olen
viettänyt paljolti vain sängyssä. On ollut ihanaa saada tankattua univarastoja,
mutta sängyssä pysymisen syynä on myös pieni flunssanpoikanen joka minuun on
yrittänyt iskeä. En ole tullut vielä kunnolla kipeäksi (kop kop), mutta vähän
sellainen puolikuntoinen olo on koko ajan päällä. Päätin, että mieluummin
lepäilen tässä pari päivää, ettei ainakaan menisi pahemmaksi tämä lenssu.
Helmikuun lopussa kävin tosiaan päivävierailulla Hampurissa
tapaamassa taiwanilaista vaihtarikaveriani Stanleyä, kun minulla oli koulusta
kaksi päivää vapaata. Hänellä oli kuitenkin normaalisti koulua, joten matkustin
sinne vasta iltapäivän puolella. Kävimme heti ensimmäiseksi luistelemassa
(siellä menikin pari tuntia) ja sen jälkeen suuntasimme pienelle
laiva-ajelulle. Sää oli koko päivän kauniin aurinkoinen, mutta varsinkin
laivalla oli todella tuulista ja jouduimme hetken kuluttua siirtymään
ulkokannelta sisälle kylmyyden iskiessä. Laivailemisen jälkeen totesimme, että
kello on jo sen verran, että ehdimme enää käydä syömässä ja sitten minun pitää
lähteä jo takaisin. Visiittini ei ollut siis kovin pitkä, mutta hauskaa oli
siitä huolimatta.
Es ist Ferien
jetzt seit Freitag und diese ein paar Tage bin ich fast nur im Bett gewesen. Es
ist schön, dass man einfach nichts tun muss und viel schlafen kann, aber ich
habe leider auch ein bisschen Schnupfen, der mich im Bett haltet. Ich bin noch
nicht wirklich krank, aber trotzdem bleibe ich lieber ein wenig ruhiger und
versuche wieder gesund zu werden.
Wie ich letztes
Mal sagte, war ich am Ende Februar kurz in Hamburg weil ich keine Schule in
zwei Tagen hatte. Da habe ich mit Stanley, einem Austauschschüler aus Taiwan,
getroffen. Wir sind erstens eisgelaufen und danach haben wir eine kleine Schifffahrt
gemacht. Das Wetter war den ganzen Tag schön, obwohl besonders auf dem Schiff es
ziemlich windig war. Nach der Schifffahrt hatten wir Zeit kurz etwas zu essen und dann musste ich
schon nach Hause fahren. Mein Besuch war also nicht sehr lang, aber wir hatten
trotzdem viel Spaß.
 |
| Luisteluselfie // Oli ainakin kentällä paljon tilaa. Eislaufenselfie // Da war viel Platz auf dem Eisfeld. |
Keskiviikosta eteenpäin oli taas normaalisti koulua. Orkesterissa alkoi loppukiri viikonlopun konserttia varten, ja meillä oli harjoituksia torstaista sunnuntaihin 2-5 tuntia päivässä ja sunnuntaina vielä konsertti. Vaikka lauantaina kauniin päivän viettäminen sisätiloissa vähän ärsytti, niin sain tuon viikonlopun harjoituksista ja konsertista jotenkin uutta intoa orkesteriin. Olen jo monta vuotta pitänyt orkesteria vähän tylsähkönä ”pakollisena pahana” kun musiikkiopiston puolesta se tosiaan on ollut pakollista. Täällä olen kuitenkin pikkuhiljaa alkanut ymmärtää, että sehän on oikeasti todella hieno harrastus ja taidemuoto. Olen oppinut kuuntelemaan harjoituksissakin ihan uusin korvin ja oikeasti nauttimaan, vaikka kaikki äänet noin 70 instrumentista eivät ihan kohdalleen osuisikaan. Sunnuntaina konsertti meni hyvin ja nyt olemme alkaneet työstää jo uutta materiaalia seuraaviin konsertteihin. Harjoiteltavaa sieltä kyllä vielä löytyy, mutta veikkaan, että tulee aika upeat konsertit sitten loppukeväästä. ;)
Am Mittwoch hatte
ich auch wieder Schule. Im Orchester hatten wir von Donnerstag bis Sonntag viele
Proben, weil am Sonntag ein Konzert war. Es war nicht so schön den ganzen
Samstag in der Orchesterprobe zu sitzen, weil es draußen so schönes Wetter war,
aber da habe ich wieder verstanden wie cool ist es eigentlich in einem
Orchester zu spielen. Schon seit vielen Jahren habe ich Orchester ziemlich
langweilig gefunden, weil man in meiner Musikschule in Finnland im Orchester
spielen muss. Hier habe ich aber endlich verstanden wie schönes Hobby es
wirklich ist. Ich habe gelernt auch die Proben zu genießen, obwohl wir immer
nicht so perfekt spielen können. Das Konzert am Sonntag war sehr gut und hat
auch sehr viel Spaß gemacht. Jetzt üben wir schon neue Stücke die wir später im
Konzert spielen. Wenn du in Bremen oder in der Nähe von Bremen wohnst, sollst
du schon in den Kalender „19.6.16, Konzert von Jugendsinfonieorchester
Bremen-Mitte, die Glocke“ schreiben. Ich kann sagen, dass es ziemlich cool
wird. ;)
 |
| Väkijoukon keskellä konsertin väliajalla Im Gedränge auf der Halbzeit des Konzertes |
Viimeiset kaksi viikkoa olen päässyt viettämään ala-asteella tet-harjoittelussa. Pääsin ensimmäiselle luokalle ja jo ensimmäisen päivän jälkeen olin ihan puhki luokan levottomuuden ja desibelien suurien lukemien vuoksi. Päivien myötä siihen onneksi vähän totuin tai ainakin opin asennoitumaan oikein, mutta täytyy silti myöntää, että oli melkoisen uuvuttavaa. Varmasti myös vaikutti, että tein jotain, mitä en normaalisti tee ja jouduin skarppaamaan enemmän. Pääsin siis ihan oikeasti toimimaan vähän kuin ”kakkos opena” ja kiertelin auttamassa lapsia milloin missäkin tehtävissä. Huvittavaa oli, että kuten Saksassa on aikuisia tapana kutsua, olin minäkin ”rouva Grundström”. Olisin omasta puolestani ihan hyvin voinut olla vain Ada, mutta luokan opettaja kutsui minua niin, enkä sitten viitsinyt alkaa enää korjata. Koulussa on myös muutamia muita eroja Suomen kouluun verrattuna. Muun muassa se, että kouluun mennään jo kuusivuotiaana. Sain olla ykkösluokalla etualapaikalla tarkkailemassa asiaa, ja ryhmästä erottui useampiakin lapsia, jotka olisivat vielä mieluummin tarvinneet yhden vuoden lisää päiväkotia/kotia ennen koulun aloitusta. Toinen huomioni oli, että koulupäivät ovat jo ensimmäisellä luokalla viisi tuntia, eli tunnin enemmän kuin ainakin minulla vielä 1. ja 2. luokalla oli. Kyseisessä koulussa ei kuitenkaan oppitunteja ollut viittä kappaletta, vaan ainoastaan kolme. Yksi oppitunti on siis 90 minuuttia. En itse näe siinä mitään järkeä, että kuusivuotiaita pidetään luokassa puolitoista tuntia kerrallaan ilman taukoa ja oletetaan, että he pystyvät koko sen ajan keskittymään ja oppimaan. Mitä nyt tuolla näin, ei se oikein tunnu toimivan. Mutta minkäs minä sille mahdan. :D
Kuten moni varmasti tietää, on Suomi hyvin harvinainen maa
tarjotessaan koululaisilleen ilmaisen koululounaan. Saksassa lounaan syöminen
koulussa on monesti mahdollista, mutta se maksaa muutaman euron ja on yleensä
vasta yhden aikaan iltapäivällä. Aamulla oppilaat syövät omia eväitään
välituntien yhteydessä. Tämäkin on mielestäni täysin toimiva ratkaisu. Se vain
tarkoittaa sitä, että lapset syövät useita kertoja päivässä. (àhampaille huono) Eri opettajia
oli ainakin tällä kyseisellä luokalla jopa neljä kappaletta. Luokanopettajalla
oli suurin osa tunneista, mutta esimerkiksi saksan ja kuvaamataidon opettajat
olivat muita. Tämän voi nähdä sekä hyvänä että huonona. Lapset ja opettajat
saavat molemmat vähän vaihtelua päivään ja ehkä joku tykkää jostakin
opettajasta enemmän ja toisesta vähemmän, mutta toisaalta ilmenee myös ongelmia
opettajien neuvoessa lapsia ristiin. Ensimmäinen sanoo, että voitte jatkaa
eväiden syömistä vielä seuraavan tunnin alussa, mutta seuraavan tunnin opettaja
nostaakin metakan, kun oppilaat eivät ole ennen välituntia siivonneet eväitään
reppuun, kuten hän joskus aikaisemmin on neuvonut. Opettajana tällaisia
tilanteita tuskin tulee huomanneeksi kun on jo seuraavan luokan kanssa, mutta
minä pysyin saman luokan kanssa koko ajan ja sain havaita kyseisiä ilmiöitä.
Noniin, ei tästä ollut tarkoitus tulla mitään
mielipidekirjoitusta. XDTosiaan vaikka nuo kaksi viikkoa saivat minut aika uupuneeksi, sain myös kokea ja oppia paljon uutta. Luokan opettaja oli minulle todella ystävällinen ja selitti aina välillä miksi hän tekee tiettyjä asioita ja mitä on hyvä huomioida missä tilanteessa. Nyt tuntuu, että ei luokanopettajakaan mikään mahdottoman kuuloinen ammattivaihtoehto ole. Melua tosin pitäisi oppia sietämään, tai vaihtoehtoisesti keksiä jokin taikatemppu, jolla saa lapset hiljaisiksi... Oli myös ihanaa huomata kuinka moni katseli suurin silmin vaikuttuneena kun vein yhtenä päivänä sellon mukanani ja esittelin sitä vähän. Halukkaat pääsivät myös kokeilemaan näppäilyä, ja tunnin päätteeksi todella moni viittasi, että haluaisi opetella soittamaan jotakin soitinta. aaws <3
Die letzte zwei
Wochen war ich in einer Grundschule wegen des Praktikums. Ich war in der ersten
Klasse und schon nach dem ersten Tag war ich total müde, weil die Kinder so
laut und unruhig waren. Nach ein paar Tagen war es nicht mehr so schlimm, weil ich
es schon erwarten konnte. Wahrscheinlich war ich müde auch deswegen, dass ich
da etwas ganz anders gemacht habe als normalerweise. Für mich war es sehr
komisch, dass alle Kinder und Lehrern mich als „Frau Grundström“ genannt haben.
In Finnland sagt man nicht in der Schule „Frau“ oder „Herr“ und in Deutschland
auch nicht mit Freunden. Niemand hat also mich früher so genannt und ich bin
auch noch kein Erwachsener. Ich konnte sehr gut einfach Ada sein, aber die
Klassenlehrerin hat mich so genannt und ich mochte sie nicht mehr korrigieren.
:D Zwischen Deutsche und Finnische Schule es gibt auch einige andere
Unterschiede die ich bemerkt habe. In Deutschland fängt die Schule ein Jahr
früher an als in Finnland. In Deutschland sind die Kinder normalerweise sechs
Jahre alt wenn sie die Schule anfangen, aber in Finnland sieben. Die Schultage sind auch eine Stunde länger
(mindestens in dieser Schule) und da gibt es nur zwei Pausen. Jede
Unterrichtstunde ist also 90 Minuten. Ich finde es ist zu lange Zeit für ein sechsjähriges
Kind ohne Pause konzentriert zu arbeiten und lernen. Als ich da war, habe ich
auch bemerkt, dass viele Kinder das gar nicht können. Aber ich kann ja nichts machen.
Obwohl die zwei
Wochen ziemlich anstrengend waren, habe ich auch viele neue Sachen erfahren und
gelernt. Die Klassenlehrerin war sehr nett und hat oft erklärt warum sie das
und das macht und was sollte man in bestimmten Situationen beachten. Jetzt
würde ich sagen, dass Klassenlehrerin auch keine schlechte Berufoption ist. Man
sollte nur irgendeinen Zaubertrick erfinden, dass die Kinder leise bleiben
würden... Es war auch sehr süß als ich ein Tag mein Cello mitgebracht habe und
die Kinder so aufgeregt und erstaunt waren. Einige haben auch ein bisschen
zupfen probiert und sehr viele Kinder haben nach der Stunde gesagt, dass sie irgendein
Instrument spielen möchten. aaws ^.^
 |
| Sain samoihin aikoihin myös ensimmäisen varsinaisen saksankielisen kirjan luettua. Hauskaahan tuossa kirjassa on, että se on alun perin suomalainen! :D Ich habe auch erstes richtiges Buch (Kinderbücher hab ich schon) auf Deutsch gelesen. Lustig ist, dass dieses Buch ursprünglich Finnisch ist! :D |
Täällä on nyt ensimmäinen pääsiäislomaviikko käynnissä ja tulossa on vielä toinen. Tälle viikolle ei minulla ole mitään suurempia suunnitelmia. Muutaman kaverin kanssa nähdään toivottavasti, mutta ensin yritän saada tämän flunssan irti minusta. Ensiviikolla matkustamme host-perheeni kanssa Kölniin ja käymme ainakin Phantasialand-nimisessä huvipuistossa. Sen jälkeen jään vielä pariksi päiväksi sinne kun muut lähtevät takaisin kotiin, ja vierailen sukulaistädin luona. Pääsen siis puhumaan suomea pariksi päiväksi! Wooo! ^o^
Nächste Woche fahren
wir mit meiner Gastfamilie nach Köln und besuchen mindestens Phantasialand.
Danach bleibe ich da noch ein paar Tage mehr und besuche eine Verwandte die in
Deutschland seit vielen Jahren wohnt. Sie kommt aber aus Finnland also ich darf
ein paar Tage Finnisch sprechen! Wooo! ^o^
Nyt on muuten enää kolmasosa vaihdosta jäljellä! Nopeasti se aika kulkee. :o
Jetzt gibt es nur ein drittel von meinem Austauschjahr mehr! Die Zeit fliegt so schnell. :o
-Ada
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti