Heippahei taas pitkästä aikaa!
On ollut kaikenmoisia kiireitä tässä viimeaikoina, että ei
ole tullut tänne kirjoiteltua. Paljon on tapahtunut, mutta yritän silti
parhaani mukaan saada pidettyä tämän postauksen siedettävän pituisena.
Hallo wieder!
Ich hab viel zu
tun gehabt und deswegen seit lange nicht geschrieben. Es ist so viel alles passiert,
aber ich versuche nicht zu langer Text schreiben. Ich schreibe jetzt auch nicht
alles auf Deutsch was ich auf Finnisch geschrieben habe, aber die Hauptsachen.
Yksi ”pikkujuttu”, joka viimekerralla jäi kertomatta, on,
että vaihdoin isäntäperhettä marraskuun lopussa. Silloiselle host-perheelleni
kävi liian raskaaksi isovanhempien sairauksien takia pitää minua luonaan, joten
he päätyivät että minun on parempi vaihtaa perhettä. Aloin saman tien kysellä
luokkalaisiltani ja orkesterilaisiltani josko heillä tai heidän tuttavillaan
olisi mahdollisuutta ottaa minua luokseen. Koordinaattorini neuvosta tein näin,
sillä jos organisaatio olisi etsinyt uuden perheen, he olisivat etsineet koko
maasta ja olisin saattanut joutua muuttamaan ihan eri puolelle Saksaa. Jo
viikon päästä kyselyistäni sanoi luokkalaiseni tyttö minulle, että heidän olisi
mahdollista ottaa minut. Siitäpä aloimme saman tien asioita järjestelemään ja
parin viikon päästä muutin nykyiseen perheeseeni. Kovin kauas en siis onneksi joutunut.
Kouluun on suunnilleen yhtä pitkä matka kuin ennenkin ja plussana host-siskoni
on jo täyttänyt 18 ja ajamme autolla kouluun. Luksusta! Minulla on myös toinen
isosisko ja on outoa olla nyt itse pikkusisko kun olen kotona tottunut olemaan
lapsikaartin vanhin. Vanhempi sisko tosin opiskelee toisessa kaupungissa ja
asuu viikot siellä. Tähän mennessä täällä on ollut todella mukavaa ja kaikki on
sujunut hyvin. Raitsikkapysäkkikin on ihanasti todella lähellä. :D
Eine ”kleine”
Sache die ich letztes Mal vergessen habe, ist dass ich seit Ende November eine
neue Gastfamilie habe. Ich hatte Glück dass ich in Bremen bleiben dürfte und
noch mehr Glück dass meine Gastschwester in meiner Klasse ist. Zur Schule habe
ich immer noch ungefähr fünf Kilometer wie auch früher. Geil ist aber, dass die Schwester schon Auto
fahren darf, also wir fahren mit dem Auto zur Schule! ^_^ Ich habe auch eine
zweite Gastschwester, die aber nicht mehr zu Hause wohnt. Bis jetzt ist alles
gut gelaufen und ich bin sehr glücklich hier. :)
Palataanpas sitten takaisin sinne minne viimeksi jäätiin eli
joulukuuhun. Kuten jo viimekerralla kerroin, joulufiilis minulla oli ollut jo
pitkän aikaa. Kuitenkin lähemmäs joulua mennessä se alkoi vähän hiipua. Viimeinen
koulupäivä oli 22.12. ja se tuntui jotenkin kovin tyhjältä. Meillä ei ollut
minkäänlaista joulujuhlaa eikä mitään muutakaan erikoista sinä päivänä. Tai no
koulu kyllä loppui kaksi tuntia normaalia aikaisemmin ja viimeisellä tunnilla
pidettiin mininyyttärit oman luokan kanssa. Siltäkin tunnilta opettaja halusi
kuitenkin antaa läksyjä. Varmasti ihan vaan sen takia, ettei päästä liikaa
kahdessa viikossa laiskistumaan…
Dann zurück zum Dezember. Wie ich letztes Mal gesagt habe, hatte ich Weihnachtsgefühl schon
seit November. Am letzten Schultag war es aber schon fast weg. Der Tag war fast
normaler Schultag und es gab kein Weihnachtskonzert oder keine Weihnachtskirche
wie es fast immer in Finnland gibt. Alle sind nur nach Hause gefahren und es
gab nichts besonderes. Wir haben sogar Hausaufgabe bekommen.
Perinteiden vuoksi pidin piparinkoristelutalkoot :D Ich hab ein paar Lebkuchen dekoriert :D |
Aatonaattona alkoi jo sitten oikeasti huolestuttaa, että
eikö täällä tehdä mitään joulua varten. Joulukoristeita ei ollut melkein
ollenkaan. Kuusi oli kyllä käyty hakemassa viikonloppuna, mutta se seisoi
edelleenkin pihalla. Aattoaamu oli ihan tavallinen aamu ja silloin olin jo ihan
hädissäni, että miksei mitään tapahdu. Meillä kun on ollut tapana, että
sukulaiset tulevat meille aattona jo ennen joulurauhanjulistusta ja sen
katsomisesta ikään kuin alkaa joulu. Iltapäivällä sain lopulta huokaista
helpotuksesta kun kuusi tuotiin sisälle ja sain koristella sen. Illalla tulivat
host-äitini vanhemmat kylään ja söimme ja vietimme illan yhdessä. Jouluateria
oli todella omituinen. Siihen kuului raakaa kalaa ja lihaa, haita (siis se
kala!!), katkarapuja ja leipää. Vähän erilaista verrattuna suomalaisiin
laatikoihin ja kinkkuun, joita jäin kieltämättä hiukan kaipaamaan. Ruoan
jälkeen jaoimme lahjat. Annoin perheelleni Muumimukit ja suloisen
seinäkalenterin ja sain One Piece –haalarin, toivomani mustetäytekynän
jollaista monet käyttävät täällä koulussa, lipun Aladdin-musikaaliin ja
joitakin pikkujuttuja kuten suklaata. Illalla pelasimme vielä yhtä peliä ja
loppujenlopuksi olin tyytyväinen viettämäämme aikaan. Ensimmäisenä joulupäivänä
kävimme toisten isovanhempien kanssa ravintolassa syömässä ja sain heiltäkin
pienen joululahjapaketin. Illalla kävi vielä host-siskoni kummitäti
piipahtamassa ja skypetin kotiin. <3 Monille vaihtareille tulee jouluna
helposti koti-ikävä, ja kyllä minullekin meinasi aatonaattona ja aattoaamuna
vähän tulla. Se onneksi hiipui päivän mittaan pois ja ihan omaksikin
yllätyksekseni pysyi myös poissa. Olin jo ennen Saksaan lähtöäni ihan varma,
että joulu tulee olemaan kamalaa koti-ikäväaikaa, mutta kai tämä meni ihan
onnellisesti näin päin.
Am Heiligtag habe
ich schon wirklich Sorge gemacht, weil der Weihnachtsbaum noch draußen stand
und mein Weihnachtsgefühl total weg war. Bei mir zu Hause kommen nämlich meine
Großeltern und Onkel mit seiner Familie schon ungefähr um 11 Uhr am Heiligtag
und dann „fängt das Weihnachten an“. Zum Glück haben wir das Weihnachtsbaum endlich
am Nachmittag hinein gebracht und ich durfte es schmücken. Am Abend sind die
Eltern von meiner Gastmama gekommen und wir haben zusammen gegessen. Das Essen
war ziemlich anders als in Finnland am Weihnachten. Es gab zum Beispiel rohes
Fleisch und roher Fisch, Hai, Garnelen und Brot. Ich habe Finnisches
Weihnachtsessen ein bisschen vermisst, weil ich es so viel mag, aber das bekomme
ich wieder nächstes Jahr! Nach dem Essen haben wir Geschenke gegeben. Ich habe
für meine Familie Moomin-Becher und Familienplaner gegeben und ich habe One
Piece –Overall, Füller, Karte für das Aladdin-Musical und einige kleine Sachen
wie Schokolade bekommen. Am Weihnachtstag sind wir mit den anderen Großeltern
ins Restaurant gegangen und am Abend habe ich mit meiner Familie geskypt. Obwohl
viele Austauschschüler am Weihnachten Heimweh haben, hatte ich es nicht so
viel. Im Sommer war ich noch sicher dass ich schreckliches Heimweh am
Weihnachten bekomme, aber vielleicht ist das nur besser so. :D
Meidän joulukuusi <3 Unser Weihnachtsbaum Askartelin myös tähden latvaan kun sellaista ei ollut. |
Onesie sisters |
Välipäivät vietimme yhtä päivää lukuun ottamatta vain rauhassa
kotona. Se yksi päivä siellä välissä olikin sitten melko elämyksellinen. Se oli
nimittäin saunapäivä. Luulisi, että suomalaiselle sauna on ihan perusjuttu ja
niin luulin minäkin, mutta väärin luulin. Saksassa saunotaan nimittäin niin,
että mennään kylpylän tapaiseen paikkaan joka altaiden sijaan onkin täynnä
erilaisia saunoja. (kun kotona ei siis ole täällä saunoja niin kuin Suomessa)
Saunaan ei kuitenkaan voi mennä milloin haluaa ja heittää löylyä niin paljon
tai vähän kuin haluaa, vaan jokaiselle saunalle on tietyt ajat jolloin
työntekijä tulee yleensä jonkinlaisen tuoksuveden kanssa ja heittää asiakkaiden
puolesta löylyä. Miehille ja naisille ei myöskään ole erikseen saunoja vaan
kaikki ovat keskenään, ja saunoissa on tekstiilikielto, eli uikkareiden käyttö
on kielletty. :D Voitte varmasti kuvitella, että aluksi oli vähän outo ja
epämukava olo, mutta jotenkin siihen lopulta tottui.
Tammikuun viides päivä oli minun oikea synttäripäivä. Ei
tehty silloin vielä mitään erikoista, paitsi syötiin host-siskon leipomat
muffinssit. Seuraavana lauantaina oli nimittäin minun ”kaverisynttärit”. Olimme
pienellä kaveriporukalla meillä kotona ja söimme hyvin, juttelimme paljon ja
tanssimme minun toivomuksestani tanssipeliä. Minulla ainakin oli hauskaa,
toivottavasti myös muilla. :)
Birthday muffins! |
Me and my cake |
Seuraavan viikon torstaina oli lähtö koulun järjestämälle
laskettelureissulle Italian Alpeille. Lähdimme iltapäivällä matkaan BUSSILLA ja
ajoimme läpi koko yön, yhteensä 17 tuntia. Jo menomatka itsessään oli minulle
uusi kokemus. En usko, että olen vielä koskaan aikaisemmin viettänyt koko yötä
bussissa. Sain silti yllättävän hyvin nukuttua, sillä viereiseni penkki oli
tyhjänä ja pystyin asettautumaan istuma-asentoa paljon mukavampaan asentoon.
Perjantaiaamuna saavuimme perille ja olimme kaikki tietysti todella väsyneitä,
kun ei bussi kuitenkaan ihan oman sängyn vertainen ole. Veimme matkalaukut
hostellille ja lähdimme käymään hiihtokeskuksella varusteet vuokraamassa ja
vähän rinteeseen tuntumaa ottamassa. Aamupäivät meillä oli aina opetusta
kolmessa eritasoisessa ryhmässä ja iltapäivät saimme laskea vapaasti. Onnistuin
saamaan kurkkuni kylmästä ilmasta niin kipeäksi, että jouduin lopulta yhden
päivän pysymään poissa rinteestä. Höyryhengityksellä ja levolla sain itseni
onneksi tarpeeksi terveeksi ja seuraavana päivänä pääsin taas laskemaan. Muutamaan
kertaan nousimme ihan huipulle asti ja sieltä oli kyllä sellaiset maisemat että
huhhuijjaa! Viikon päivien jälkeen nousimme taas bussin kyytiin ja ajoimme
samat 17 tuntia takaisin Bremeniin.
Im Januar sind
wir mit einer Gruppe von der Schule nach Italien zum Skifahren gefahren. Wir
sind mit dem Bus die ganze Nach gefahren, insgesamt 17 Stunden! Schon die
Busfahrt war eine neue Erfahrung für mich. Ich glaube dass ich noch nie die
ganze Nacht im Bus gewesen bin. Am Freitagmorgen waren wir endlich da. Wir
hatten Skiunterricht immer am Vormittags und am Nachmittags durften wir frei
fahren. Ein Tag hat mein Hals so wehgetan dass ich nicht fahren konnte, aber
zum Glück war ich am nächsten Tag schon gesund genug. Nach sieben Tagen sind
wir wieder zurück nach Bremen gafahren.
Pro laskettelija Skifahrerin |
Oli silleen ihan ookoot maisemat Sieht ja so ziemlich ok aus :D |
Tämän viikon torstaina
ja perjantaina meinasi vähän puskea koti-ikävää kun näin kaikkia
videoita penkkareista ja vanhojentansseista. Vaikka tiedän, että minullakin ne
molemmat ovat vielä edessä, niin on se surullista ajatella, että en koe niitä
samaan aikaan monien kavereideni kanssa. Wanhat oli erityisen paha kun siellä
olisin nyt itsekin ollut. :’( Näin vain kuvia ja videoita kaikista ihanista mekoista
ja tansseista ja toivoin, että olisin itsekin voinut olla siellä viettämässä
prinsessapäivää kaikkien kavereiden kanssa. Pus teille kaikille! :* <3 Mä
tuun sitten vuoden päästä perässä. ;)
Mulla on nyt myös maanantai ja tiistai vielä lomaa, kun
opettajat ovat kiinni 11-luokkalaisten projektitöiden esitelmissä. Täällä siis
pitää tehdä 11. luokalla iso projektityö jostakin oppiaineesta, että voi kirjoittaa
ylioppilaaksi. Työn arvosanaan vaikuttaa myös esitelmä ja suullinen ”kuulustelu”,
jotka molemmat tapahtuvat näiden kahden päivän aikana. Itse kun en vaihtarina
mitään varsinaista projektityötä joutunut tekemään, saan lomailla molemmat
päivät. Tiistaina olisi suunnitelmissa mennä tapaamaan yhtä vaihtarikaveria
Hampuriin.
Ich habe jetzt am
Montag und Dienstag keine Schule, weil es Projektarbeit Prüfungen in meiner
Schule gibt. Als Austauschschülerin hab ich keine richtige Projektarbeit gemacht
und deswegen habe ich auch keine Prüfung. Ich habe also kleine Ferien jetzt.
Am Dienstag werde ich nach Hamburg fahren und einen Austauschüler da treffen. Ich
glaube es wird Spaß machen. ^-^
Das ist ziemlich
lang geworden, aber schön wenn Du bis hier gelesen hast. (Dieses Mal hat auch niemand meinen Text korrigiert, also da gibt's bestimmt einige Fehler drin)
Ich wünsche euch eine gute neue Woche und viel Spaß zur Schule, Arbeit oder was immer ihr
macht!
-Ada
Es ist immer so schön, dein Blog zu lesen. Und dein Deutsch ist einfach super. :)
VastaaPoistaAlles Gute beim Frühling!
Vielen Dank! Das ist schön zu hören.😊
PoistaAlles Gute beim Frühling Dir auch!